Ampumahiihdon maailmancup 2014- 2015

Ampumahiihto on maastohiihdon ja ammunnan yhdistävä talviurheilulaji. Ampumahiihdossa ammutaan pienoiskiväärillä 50 metrin etäisyydeltä joko seisaaltaan tai makuultaan ampumapaikasta riippuen. Ampuessaan ohi taulusta kilpailija joutuu hiihtämään sakkokierroksen tai saa sakkominuutin, riippuen kilpailumuodosta. Lajissa hiihdetään vapaalla hiihtotavalla. Aikuiset kilpailevat kuudessa eri kilpailumuodossa; normaalikilpailussa, pikamatkassa, takaa-ajossa, yhteislähdössä, viestissä ja sekaviestissä.

Normaalikilpailussa miehet hiihtävät 20 ja naiset 15 kilometriä. Ampumapaikkoja on neljä, joista kaksi pystyasennossa ja kaksi makuuasennossa ammuttavia. Pikamatka eli sprintti on normaalikilpailua puolet lyhyempi ja ampumapaikkoja on kaksi, yksi pysty- ja toinen makuuammunta. Sakkominuutin sijaan ohiammunnasta saa sprintissä sakkokierroksen. Takaa-ajoon lähtee pikamatkan 60 parasta hiihtäjää aikaerojen mukaisesti niin, että voittaja lähtee ensimmäisenä. Takaa-ajossa miehet hiihtävät 12,5, naiset 10 km ja kilpailu sisältää kaksi pystyammuntaa ja kaksi makuuammuntaa. Yhteislähdössä eli massastartissa lähtevät yhtä aikaa 25 maailmancupin sen hetken parasta ja lisäksi kyseisen viikonlopun viisi parasta. Miehet hiihtävät 15, naiset 12,5km ja ammuntoja on neljä. Viestissä neljän hengen joukkueet kisaavat toisiaan vastaan ja ensimmäiset lähtevät matkaan yhtä aikaa. Miehet hiihtävät kukin 7,5 ja naiset 6 kilometriä, ja jokainen kilpailija ampuu osuudellaan kahdesti. Sekaviesti hiihdetään kuten viesti, mutta ensin hiihtävät tiimin kaksi naista 6 km osuuden ja lopuksi kaksi miestä 7,5 km osuuden. Jokainen ampuu ensin pystyssä, sitten makuulta.

Kauden 2014–2015 ampumahiihdon maailmancup alkaa Ruotsin Östersundissa 1.12.14 ja päättyy Venäjällä 22.3.15. Maailmancupin kilpailuviikonloppuja on tuona aikana yhdeksän sekä lisäksi Suomessa Kontiolahdella maaliskuussa järjestettävät maailmanmestaruuskisat. Muut kilpailut käydään Itävallassa, Sloveniassa, Saksassa, Italiassa, Tšekeissä ja Norjassa. Joka viikonloppu ei kisata kaikkia kilpailumuotoja, vaan ne vaihtelevat. Normaalimatkoihin ja sprintteihin saa osallistua kustakin maasta vain tietty määrä kilpailijoita. Edellisen vuoden maailmancupin tulokset määräävät osallistujien määrän. Maailmancupin voittajasuosikkeja voi seurata jo ennen kisojakin esimerkiksi vedonlyöntisivustojen kertoimia tutkimalla. Betssonin kertoimista päätellen suosituimpien voittajaehdokkaiden kolmen kärkeen kuuluvat tällä hetkellä Martin Fourcade, Emil Hegle Svendsen ja Johannes Thingnes Bø.

Ranskalainen Martin Fourcade ei ole turhaan listan kärjessä, sillä hän saavutti muun muassa Sotšin olympialaisissa kaksi kultamitalia ja yhden hopean. Hänellä on hurja määrä kulta- ja hopeamitaleita vuosien 2012 ja 2013 maailmanmestaruuskisoista ja lsäksi hän on kolminkertainen maailmancupin kokonaiskilpailun voittaja. Myös norjalainen Emil Hegle Svendsen on ansainnut kertoimensa; hänellä on niin ikään kaksi kultamitalia Sotšin olympialaisista ja rutkasti mm- kultamitaleja vuosien varrelta. Hän on voittanut maailmancupin kokonaiskilpailun vuonna 2009–2010. Vuonna 1993 syntynyt, niin ikään norjalainen Johannes Thingnes Bø on pärjännyt loistavasti nuorten kisoissa ja debytoi aikuisten maailmancupissa kaudella 2012–2013. Seuraavalla kaudella hän sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa jo sijalle kolme, joten odotukset tulevalle kaudelle ovat kovat myös hänen kohdallaan.

Kivääriammunta

Suomessa kivääriammuntaa voi harrastaa paikallisissa ampuma- ja metsästysseuroissa, ja myös reserviläisjärjestöissä. Suomen Ampumaurheiluliitto toimii kattojärjestönä 312 ampumaseuralle, ja seurojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 34 000.

Yleisimmät ammuntalajit ovat pienoiskivääriammunta (naisilla urheilukivääri), jossa kilpaillaan makuu- ja kolmiasentokilpailuna, 300 m. Vapaakivääriammunta, 300 m. vakiokivääriammunta ja 10 m. Ilmakivääriammunta. Suomessa järjestetään paljon eritasoisia kivääriammunnan kilpailuja esim. eri ampumaseurojen toimesta. Valtakunnallisella tasolla kilpailuja järjestää ja niistä tiedotta Suomen Ampumaurheiluliitto SAL.

Kiväärilajeihin on olemassa hyvät harjoitusmahdollisuudet Suomessa, mutta kiväärilajit, ilmakivääriä lukuunottamatta, edellyttävät aseenkantolupaa. Usein ampumakerhoissa on myös ikärajat, joissa tosin on erilaisia käytäntöjä, ja jotkin seurat hyväksyvät alle 15-vuotiaan jäsenekseenhuoltajan kirjallisella suostumuksella. Suomessa kivääriammuntaharrastuksen pariin pääsee helpoiten paikallisen ampumaseuran kautta, yksi tällainen on esimerkiksi Turun Seudun Ampujat ry, ja yleensä jokaisessa kaupungissa tai vähintään maakunnassa on oma ampumaseuransa.

Jos kivääriammunnan aloittaminen kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä lähimpään ampumaseuraan, jotka usein järjestävät ampumakouluja. Koulutus ja harjoittelu tapahtuu yleensä ilma-aseilla. Ilmakivääri on muutenkin hyvä vaihtoehto ampumaharrastuksen aloittamiseen. Monet ovat kyllä oma-aloitteisesti ammuskelleet ilmakiväärillä, mutta on suositeltavaa hankkia riittävästi tietoa ilma-aseenkin käytöstä ja parhaiten harrastuksen pariin pääsee järjestetyn opetuksen kautta.

Haulikkoammunta

Haulikko muistuttaa ulkonäöltään kivääriä, mutta toisin kuin kivääri se on rihlaamaton. Myös haulikon patruuna poikkeaa huomattavasti pistoolin ja kiväärin patruunasta, sillä haulikon patruuna sisältää pieniä, noin 2 – 9 mm haljaisijaltaan olevia hauleja. Tosin haulikollakin voidaan ampua luoteja, ns. täyteisiä. Haulikkoa käytetään lähinnä pienriistan, kuten lintujen metsästykseen, mutta myös ampumaurheilussa. Haulikot ovat yleensä yksi- tai kaksipiippuisia. Kaksipiippuisissa malleissa piiput on yleensä juotettu kiinteästi toisiinsa. Piiput voivat olla sijoitettuna rinnakkain tai päällekkäin.

Haulikkoammunnassa kilpaillaan yleensä skeet-, trap- ja kaksoistrap-ammunnassa, sekä riistamaalilajeissa. Riistamaalilajit tosin olivat mukana viimeisen kerran Ateenan olympialaisissa vuonna 2004. Skeet ja trap ovat savikiekkoammuntalajeja, joissa pyritään ampumaan lentäviä savikiekkoja. Skeet- ja trapammunnan pääasiallinen ero on kiekkojen lentosuunnassa. Trapissa ammutaan viideltä eri paikalta kilpailijasta poispäin lentäviä savikiekkoja, skeetissä taas ampumapaikkaa ja kiekkojen määrää samoin kuin lentosuuntaa vaihdellaan. Kilpailuissa on yleensä käytössä päällekkäispiippuiset haulikot. Savikiettoammunnassa on tarkoitus jäljitellä ja harjoitella lintujen metsästystä. Skeetin ampumarata on yleensä puoliympyrän muotoinen, ja ympyrän kaaren molemmissa päissä on kiekkojen heitintornit: toisessa päässä matala ja toisessa korkea. Eri ampumapaikkoja on kahdeksan. Kiekkoja lähetetään molemmista torneista ja niiden nopeus on noin 140 km/h.

Myös haulikkoammuntaharrastukseen voi aloittaa paikallisessa ampumaseurassa tai vaihtoehtoisesti metsästysseuran, kuten vaikkapa Paimion Metsästysseuran kautta. Haulikko on varsin voimakasrekyylinen ase, ja usein haulikolla ampuminen vaatii aikaisempaa kokemusta muista aseista, kuten pienois- ja metsästyskivääreistä.

Ammuntapelejä netissä

Erilaiset ammuntapelit ovat yksi vanhimpia video- ja konsolipelien muotoja, esim. autopelien ohella. Ammuntapelissä on yleensä tarkoitus katsella peliä ampujan näkökulmasta, usein tähtäimen takaa. Tosin tähän löytyy kyllä nykyään myös poikkeuksia, ja joissakin ammuntapeleissä on erilainen näkökulma peliin. Nykyään internetistä löytyy myös runsaasti erilaisia ammuntapelejä, jotka toimivat javan tai flash-pluginin avulla.

Ammuntapelejä pääsee siis pelaamaan nykyään suoraan netissä. Yksi sivusto, josta löytyy runsaasti online ammuntapelejä on Addicting Games. Tältä sivustolta löytyy mm. Henry Headshot Gentleman Sniper, joka on on javapohjainen ammuntapeli, jossa pelaaja toimii tarkka-ampujan ja agentin roolissa. Pelipaikkana on pilvenpiirtäjän katto, ja pelaaja pyrkii saamaan laskuvarjolla tiputettavat lähetykset itselleen sekä tuhoamaan vastapäisen talon ikkuinoista ampuvia vihollisia. Pelaajaa myös ammutaan koko ajan. Liikkuminen tapahtuu joko nuolinäppäimillä tai hiirellä. Hieman humoristisempi ammuntapeli sen sijaan on Alien Striker, jossa nimensä mukaisesti pyritään tuhoamaan ulkoavaruuden ötököitä, tässäkin pelissä voi operoida joko näppäimistöllä tai hiirellä. Peli on toteuteuttu yksinkertaisella piirrosanimaatiolla kun taas Henry Headshotin grafiikka on enemmän sarjakuvamainen. Näiden pelien tekninen toteutus on varsin hyvä, ja pelaamisen tuntumaan pääsee hyvin kiinni pienen harjoittelun jälkeen. Samalta sivustolta löytyy myös runsaasti muita ammuntapelejä.

Jos kaipaa taas hieman enemmän jännitystä ja vaikka mahdollisuutta pieneen voittoon, niin silloin kannattaa tutustua vaikka uusiin Betsafe Online-kasinon peleihin Cowboy Treasure ja Girls With Guns 2. Nämä ovat ammunta- ja aseaiheisia virtuaalisia hedelmäpelejä, joissa pääsee kiinni Western-tunnelmaan. Girls With Guns -pelissä on taas hieman Charlien Enkelit -tyyppinen agenttiteema. Betsafe on suomenkielinen palvelu, ja pelaaminen siellä on helppoa ja turvallista. Pelejä voi pelata sekä leikki- että oikealla rahalla.

Parhaimmillaan hyvä ammuntapeli voi toimia jopa ammuntaharjoittelun simulaattorina, ja tällä tavalla siitä voi olla hyötyä jopa ammuntaa harrastavalle harjoitusmielessä. Ei ehkä aivan yksinkertaisimmalla online-javapeleillä, mutta jo hieman pidemmälle kehittyneillä ammuntapeleillä voi hyvinkin jäljitellä oikeaa ammuntakokemusta. Samaan perustuu myös esimerkiksi huvipuistojen ammuntapelien suosio, ne ovat aika hyviä jäljitelmiä todellisesta ammunnasta.

Pistooliammunta

Pistooliammunta on yksi suosituin ammunnan lajeista, ja se jakaantuu useisiin eri lajeihin, joista arvokisojen kannalta merkittävimmät ovat 10 metrin ilmapistooli ja 25 metrin olympiapistooli.

On olemassa myös muita pistoolilajeja, mutta ne eivät ole tällä hetkellä olympialajeja. 10 metrin ilmapistooli ammutaan sisätiloissa nimensä mukaisesti ilmapistoolilla, ja taulun etäisyys ampujasta on 10 metriä. Lajissa kilpailevat myös naiset, tytöt ja pojat. 10 metrin ilmapistoolilla on kilpailtu myös MM-sarjassa vuodesta 1970 lähtien. Olympiapistooli on toinen Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) säätelemä urheiluammuntalaji. Käytettävä ase on yleensä itselataava 22 LR kaliiberinen pistooli tai revolveri, jonka enimmäispaino on 1 400 grammaa. Laukaisuvastuksen tulee olla vähintään yksi kilo.

Pistooliammuntaan on olemassa varsin hyvät harjoitusmahdollisuudet Suomessa. Mikäli ampuu omalla aseella pitää tietysti olla aseenkantolupa. On myös mahdollista käyttää ampumakerhon asetta, kuten esim. Helsinki Shooting Clubissa, josta saa myös ohjeet aseen käyttöön. Varsinkin ilmapistooli on hyvä laji aloittelijalle vaihtoehtoisesti ilmakiväärin kanssa. Ilmapistoolin toimintahan perustuu paineilmaan, eikä se ole näin ollen varsinaisesti tuliase. Toki ilma-aseita koskevat samat käsittelysäännöt kuin tuliaseitakin, vaikka ne eivät vaadikaan aseenkantolupaa.

Mikäli pistooliammunnan aloittaminen tuntuu kiinnostavalta, kannattaa ottaa yhteyttä vaikka paikalliseen ampumaseuraan. Maakuntatasolla toimii esim. Satakunnan Ampujat, joka on porilainen vuonna 1932 perustettu seura. Vastaavasti muissa maakunnissa ja kapungeissa on omat ampumaseuransa, kuten Keski-Uusimaan Ampumaseura ry. Suomessa toimii myös SAL (Suomen Ampumaurheiluliitto), joka ylläpitää kilpailukalenteria ja organisoi ammuntakilpailuja.

Ampumalajit

Ammunta on nimitys kilpaurheilulajeille, joissa käytetään eri tyyppisiä ampuma-aseita. Laji on jaettu neljään eri osa-alueeseen, joita ovat pistooli-, kivääri-, haulikko- ja riistamaalajit. Näistä kaikki muut paitsi riistamaalajit ovat mukana myös olympialaisissa.

Ammunta on osana myös monissa moniottelusarjoissa. Suomessa ampumaratoja on paljon, yli 2000. Harrastajamäärä on ollut kasvussa, suomalaisia harrastajia on tällä hetkellä jo yli 30 000.